Lyhyt johdanto

Lyhyt johdanto Paul Bruntonin filosofiaan

Paul Brunton - PB kuten hän itse nimitti itseään – matkusti ympäri maailmaa etsien hengellisiä opettajia ja opetuksia. Hänen 1935 – 1952 julkaisemansa kirjat koskevat käsityksiä ja kokemuksia, joita hänellä oli tästä aihepiiristä.

Elämänsä viimeiset kaksikymmentä vuotta PB pysyi aloillaan ja kirjoitti innoittuneen hengellisen filosofiansa, jonka hän ammensi omasta valaistumisestaan. Nämä yli 34 000 inspiroitunutta ja inspiroivaa erillistä muistiinpanoa julkaistiin PB:n kuoleman jälkeen 1984 - 1988 kuutenatoista niteenä Wisdom’s Goldenrod –keskuksen jäsenten toimesta (Wisdom’s Goldenrod Center of Philosophic Studies, USA).

Jo aiemmissa kirjoissaan PB kuvasi hengellisiä kehityspolkuja, mutta ”The Notebooks of Paul Brunton” –sarjan muistiinpanoissa niistä kerrotaan vielä paljon laajemmin ja syvemmin. Aiemmissa teoksissa saamme tietää, miten ymmärryksen syvällistyminen etenee, mutta nyt näitä mietelmiä lukiessa tunnemme totuuden ilmapiirin vallitsevan ensimmäisestä viimeiseen lauseeseen asti.

Jokainen Notebooks-sarjan mietelmä on ikkuna todellisuuteen. Jotkin niistä innoittavat lukijaa intuitiivisesti ja värähtelevät sopusoinnussa sisäisen olemuksemme kanssa. Jotkin vaativat ehkä hyvinkin keskittynyttä pohdintaa tullakseen ymmärretyksi. Monia mietelmistä voi käyttää meditaation aiheena. Koska todellisuus, josta PB meille kertoo, on äärellisen loogisen mielen tuolla puolen, saamme muistiinpanoista monin paikoin uutta tietoa ja myös oikeaa tietoa väärinkäsityksiämme oikaisemaan.

Kun näihin ajatuksiin on riittävästi tutustunut, taustalla häämöttää kokonainen ajatusjärjestelmä, “Totuuden Filosofia”. Tämä filosofia tuottaa eheyttä ja tasapainoa. Se tarjoaa syvällisesti ymmärretyn maailmankuvan, jossa ulkoinen ja sisäinen todellisuus on tutkittu perusteellisesti. Se selittää ihmiskokemuksen merkityksellisyyden ja kuvailee keinot porautua ilmiöiden taakse niiden lähteeseen, jotta löydetään se, mikä on oikeasti todellista.

Totuuden Filosofian tarkoitus on havahduttaa meidät hereille, auttaa meitä valaistumaan.

Lisää lukemista: The Notebooks of Paul Brunton, volume 1. Tässä kirjassa on valikoima muistiinpanoja Notebooks-sarjan jokaisesta 28 pääluokasta, jotka käsittelevät hengellisen etsinnän näkökulmia laidasta laitaan.

Ego ja Yliminä

Mikä on ego? Ego on henkilö, joka kuvittelemme olevamme. Todellisuudessa ego on kaikkien ajatustemme, tunteidemme, mielikuviemme, muistojemme sekä tietoisten ja tiedostamattomien tottumustemme kirjo, joka sisältää fyysisen, emotionaalisen ja mentaalisen kokemuksen. Kokemuksemme tajuamme, koska meillä on tietoisuus.

Kun egomme kuvittelee olevansa todellinen henkilö, meillä on ongelma, jota PB nimittää egoismiksi. Egoismi tarkoittaa tiukkaan piintynyttä ajatusta siitä, että henkilön minä on todellinen itse, mikä johtaa ego-minän eroon Yliminästä. Tämä erheellinen identiteetti ei ole vain ajatusmaailman ongelma, vaan se on myös tunteisiimme syvään syöpynyt mentaalinen tottumus.

Toistuvista ajatuksista ja teoista syntyy taipumuksia, taipumuksista tulee tottumuksia ja tottumukset muokkaavat meidän kokemuksemme maailmasta. Ajan mittaan tottumukset ja egon toiminnasta tunne-elämään jäänyt jälki muuttuvat hyvin voimakkaiksi. Tottumusten energia vaikuttaa tietoisen ajattelun, tahdonvoiman ja tunteiden taustalla.

PB sanoo: "Voimme korjata virheen järjen tasolla, mutta me joudumme silti vielä tekemisiin tottumuksen kanssa. Se on niin syvälle juurtunut, että sen muuttaminen voi onnistua vain kokonaisvaltaisen ponnistelun seurauksena. Niinpä yksilöltä tarvitaan mitä keskittyneintä pyrkimystä kutsua avuksi armoa, jonka voima pystyy tuhoamaan tottumuksen. Tätä pyrkimystä kutsutaan hengelliseksi etsinnäksi."

Egon olemassaolo on lainassa syvemmästä lähteestä, jota PB kutsuu Yliminäksi. Yliminä on egon tietoisuuden, elämän ja yksilöllisyyden alkulähde. Yliminässä myös ihmiselämän aikana saatu olennainen kokemus säilyy elämästä toiseen.

PB:n mukaan emme voi täysin kuvailla Yliminän ominaisinta luonnetta, koska se on ikuinen ja sanoin kuvaamaton. Mutta voimme kuvailla sen läsnäoloa ja vaikutusta. Yliminän kautta saamme yhteyden todellisuuteen. Yliminä on tietoisuus ja elämä, se on Totuus, Kauneus ja Hyvyys. Se ei ole koskaan syntynyt eikä se koskaan kuole. Yliminä tuottaa egon, jotta kokemus maailmasta olisi mahdollinen.

Yliminä liittyy kokemusmaailman yksilöllisiin keskittymiin eli egoihin, mutta se on myös universaali. Se on hiljaa ja aktiivinen, se on muuttumaton jumalallinen luontomme samoin kuin inhimillisen kehityksemme perusta. Se on osa ääretöntä mieltä mutta ei kokonaan se tai sama kuin se: “auringonsäde mutta ei aurinko itse”.

Tärkein Yliminän ominaisuus on sen välitön läsnäolo. Yliminä on nyt ja aina läsnä, se on kaikkien tajunnantilojemme sisällä ja taustalla. Me emme tarvitse muuta kuin tietoisuuden siitä. Mutta tämäkään ei ole aivan tarkka ilmaisu – Yliminä on itse tietoisuus, ja me olemme se. Yliminää emme voi tietää asiana tai ajattelun kohteena. Voimme tietää sen vain olemalla se.

PB:n ilmaisu välittömälle, tilapäiselle itsen Yliminänä kokemiselle on väläys. Hän sanoo, että "väläystä voi osuvimmin verrata hereillä olon hetkeen keskellä elämänpituista unta."

Lisää lukemista tästä aiheesta: The Notebooks of Paul Brunton, erityisesti niteet 6 ja 14.

Maailma ja Maailmanmieli

PB siis kutsuu sisäistä todellisuutta, suurempaa mieltä ihmisen taustalla Yliminäksi. Mikä on sitten totuus maailman takana?

PB käyttää termiä mentalismi selittämään sitä, että maailma on valtava ajatus eikä aineellinen asia. Melkein kaikki ihmiset ajattelevat, että maailma on minun ulkopuolellani ja mieli taas sisälläni, ja jotenkin maailma ulottuu sisään tietoisuuteeni. Mentalismi tähdentää, ettei maailmaa ole olemassa itsenäisesti ilman ajatuksiamme siitä. Toisin sanoen maailma saa olemassaolonsa siitä, että se ilmenee mielessä. Tätä voi verrata uniin: unien maailma ja unen henkilö ovat uneksijan mielessä.

Mentalismi ei ainoastaan todista maailman olevan ajatus vaan se myös kiinnittää huomiomme siihen luovaan voimaan ja syvälliseen läsnäoloon, joiden lähde on ajatuksia ajatteleva mieli.

Juuri nyt luet näitä sanoja. Voit varmasti sanoa olevasi tietoinen sanoista, kehostasi ja huoneesta, jossa olet. Mutta et voi siirtää tietoisuutta itsesi ulkopuolelle ja tarkastella sitä samoin kuin tarkastelet sanoja, kehoa ja huonetta. Mieli tietää maailmasta, mutta mieltä ei voi tietää samalla tavoin kuin maailman voi tietää. Tämä on tietoisuuden mysteeri. Välittömin ja tärkein osa kokemuksen todellisuutta, toisin sanoen tietoisuus, jää huomaamatta samalla kun jatkuvasti muuttuvat mielen sisällöt saavat kaiken huomiomme.

Voimme tutkia aivoja objektina vaikka kuinka pitkään pääsemättä lähemmäksi sitä ei-materiaalista periaatetta, jonka ansiosta tiedämme aivoista ja voimme tutkia niitä. Tietävää tietoisuutta ei voi tehdä objektiksi. Mieli on se, joka ilmentää maailman ja tietää maailmasta.

Kaiken lisäksi mieli, joka on syvempi todellisuus henkilön ja maailman taustalla ja jonka ansiosta meillä on kokemus maailmasta, ei ole luonteeltaan paikallista tai yksilöllistä vaan kosmista ja ääretöntä.

PB nimittää luovaa älyä, joka ilmaisee maailman, Maailmanmieleksi. Hän sanoo: "Luova meditaatio, joka synnyttää maailmankaikkeuden, on Maailmanmielen ajattelua. Siinä määrin kuin koemme maailman, osallistumme tähän meditaatioon tiedostamatta. Se on ajatusten maailma ja me olemme ajatusolentoja". Yksinkertaisesti ilmaistuna Maailmanmieli "ajattelee" maailmankaikkeuden olemaan.

Maailmanmielen ajatus kosmoksesta on Maailmanidea. Se on universaali ja ikuinen. Maailmanmieli on syventynyt ikuisiin ajatuksiinsa ja ilmaisee ajatuksensa kosmoksena.

Osallistumme kaikki Maailmanideaan, sillä ajattelemme Maailmanmielessä. PB:n sanoin "... Maailmanmieli on piilossa syvällä yksilöllisessä mielessämme. Maailmanidea antaa meille kaiken tietomme. Oikealla tavalla etsivä löytää pyhän hiljaisuuden sisältään ja pyhän aktiivisuuden maailmankaikkeudesta."

Mielen perimmäisintä luonnetta ei voi sanoin kuvailla, se on merkityksistä tyhjä, spontaani ja yhtenäinen muuttumaton tietoisuus. Kun Mieli on aktiivinen ja ilmentyy maailmana, kysymys on Maailmanmielestä. Kun se on läsnä yksilöllisessä kokemusmaailmassa ja ilmenee sen kautta, puhumme Yliminästä.

Lisää lukemista tästä aiheesta: The Notebooks of Paul Brunton, erityisesti nide 13.

Ihmisen olemassaolon kaksinainen tarkoitus

Ihmiselämälle on kaksi tarkoitusta. Samalla kun meidän on kehitettävä inhimillistä luontoamme, meidän on myös toteutettava jumalallinen luontomme.

Olemme täällä oppiaksemme ja kypsyäksemme täydellisiksi ihmisolennoiksi. Tässä evoluutioprosessissa sekä pääsemme harmoniaan Maailmanidean kanssa että ilmennämme yksilöllistä ainutkertaisuuttamme. Kaikki elämämme puolet on tarkoitus ottaa täydellisesti käyttöön.

Kuitenkin oikea identiteettimme on Yliminä, joka on ilmentänyt tietoisuutensa henkilönä. Yliminä on meidän todellinen luontomme, mutta monet eivät tiedä sitä tai eivät rohkene siihen uskoa. Tietämättömyys tästä ja virheellinen samaistuminen egoon on kaiken onnettomuutemme alkusyy.

Rinnakkain inhimillisen kehityksemme kanssa ja inhimillisen kypsyytemme mukaan meidät ohjataan syvemmän tarkoituksemme luo huomaamaan todellinen luontomme ja siirtämään identiteettimme egosta Yliminään. Yliminän armosta tunnistamme tämän totuuden.

Lisää lukemista tästä aiheesta: The Notebooks of Paul Brunton, erityisesti nide 16.

Pitkä tie, lyhyt tie

"Yliminän etsintä on ihmiskunnan pitkään kestäneen onnen etsinnän viimeinen vaihe." Näin kuuluu Paul Bruntonin kuusitoistaniteisten Notebooks-sarjan ensimmäisen muistikirjan ensimmäinen muistiinpano. Sen jälkeen voimme lukea tuhansia muita asian ytimeen ulottuvia mietelmiä lähestulkoon kaikista hengellisen etsinnän näkökulmista.

PB:n pitkäksi ja lyhyeksi tieksi kutsuma kehityskaari perustuu yksilön kaksoisluonteeseen ego-minänä ja Yliminänä ja sen matkan kaksoisluonteeseen, joka vie valaistumiseen, toisin sanoen vapauteen, totuuteen ja kauneuteen.

PB sanoo: "Pitkällä tiellä vaaditaan jatkuvaa tahdon ponnistelua, lyhyellä tiellä jatkuvaa rakastavaa tarkkaavaisuutta."

Egon kehittäminen on pitkän tien perusta. Tällä tiellä jalostamme egoa, kehitämme inhimillistä potentiaaliamme ja opimme hiljentämään ajatukset ja kokemaan tietoisuuden ilman sisältöä.

Lyhyen tien perusta on Yliminän jatkuva läsnäolo. Tällä tiellä tunnistamme tämän läsnäolon, muistamme pysyä hiljaisuudessa, vahvistamme todellisen identiteettimme Yliminään ja otamme yhteisen kurssin Maailmanidean kanssa. Valaistumista ei voi lisätä kokemuksiin. Emme voi saavuttaa Yliminää, sillä sehän on jo tässä. Yliminä ei ole "tavoite, johon pyritään, vaan kyse on jo olemassa olevan tajuamisesta."

Pitkää ja lyhyttä tietä ei tule ymmärtää erillisinä. PB haluaa pitää nuo kaksi tasapainossa ja edellyttää, että henkilö on jonkin verran tehnyt pitkän tien työtä tai tekee sitä lyhyellä tiellä ollessaan. Oikeastaan vain ensimmäinen näistä teistä on varsinaisesti ”tie”. PB kehottaa meitä ajattelemaan, että Yliminä on läsnä aivan alusta asti.

PB:n sanoin "... Juuri Yliminä on alun perin innoittajana aloittamallesi etsinnälle, suorittamillesi opinnoille ja harjoittamallesi mietiskelylle samoin kuin se on innoittajana niiden loppuun saattamiseen asti... Olet itse asiassa ryhtynyt etsijäksi totellen alitajuisesti jumalallista kehotusta. Ja tämä kehotus on Armon ensimmäinen liikahdus."

Loppujen lopuksi on olemassa oikeastaan vain yksi tie: täydellinen antautuminen Yliminälle. "Pitkä tie johtaa lyhyelle tielle, ja lyhyt tie johtaa Yliminän katkemattoman läsnäolon armoon."

Ne, jotka ovat valmiita vastaamaan sisäiseen kutsuun, johdatetaan tietoisuuden muutokseen. Sen tekee mahdolliseksi ja muuttaa pysyväksi valaistumiseksi armo, joka edellyttää täydellistä antautumista.

Pitkä Tie

Pitkällä Tiellä työskennellään egon kanssa ja keskitytään seuraaviin asioihin:

- egon luonteen ja tunteiden puhdistaminen ja kehittäminen kohti täydellisyyttä

- keskittymisen ja mietiskelyn opettelu

- tietoisuuden kasvattaminen

- valaistumisen tiellä olevien esteiden raivaaminen.

Pitkällä Tiellä vaaditaan jatkuvaa ponnistelua ja sen kulkeminen vie kauan.

Pitkä Tie valmistelee ihmisen Lyhyelle Tielle, ja Lyhyt Tie vie valaistumiseen, joka on ihmiselon tarkoitus ja päämäärä.

Lyhyt Tie

Lyhyen Tien perusajatuksena on, että Yliminä on aina läsnä. Olet nyt Yliminässä yhtä paljon kuin koskaan tulet olemaan — OLET SE. Et tarvitse muuta kuin tämän asian tiedostamista.

Ensisijaisesti Lyhyt Tie on sisäinen asenne. Sen harjoitusten luonne on toinen verrattuna Pitkän Tien harjoituksiin. Henkilökohtaista egoa ei enää huomioida. Kyseessä on Armon Polku.

Lyhyellä Tiellä keskitytään seuraavaan:

- Yliminän, sen luonteen ja määritteiden ja sen läsnäolon ja iäisyyden tunnusmerkkien jatkuva muistaminen

- hiljaa oleminen ja tietäminen

- hiljainen lepo sen yksinkertaisen tosiasian tunnistamisessa, että Yliminä on

- kaiken sen hyväksyminen, mitä maailmankaikkeus tuo eteesi

- identiteetin siirtäminen egosta Yliminään

- Yliminän rakastaminen

- totuuden tutkiminen

- iloinen luottamus Yliminään kaikissa tilanteissa

- meditaation korvaaminen hengellisellä mietiskelyllä

- ryhtyminen elämää, myös omaa elämää sivusta tarkkailevaksi todistajaksi
- kaikkien negatiivisten ajatusten ja tunteiden huomiotta jättäminen ja torjuminen heti niiden ilmetessä.

Lyhyesti sanottuna Lyhyt Tie on antautumista Yliminälle uskon, rakkauden, nöyryyden ja muistamisen kautta.

Lisää lukemista tästä aiheesta: The Notebooks of Paul Brunton, erityisesti nide 15.

This site is run by Paul Brunton-stiftelsen · info@paulbruntondailynote.se