Tie, jolla omista puutteista yritetään päästä yksi kerrallaan, on paitsi liian pitkä ja hidas myös epätäydellinen ja negatiivinen. Huomio kiinnitetään siihen, mitä ei saisi olla ja mitä ei saisi tehdä. Tämä on tietysti hyvä, mutta se ei riitä. Työ koskee pientä egoa. Siihen on lisättävä korkeamman kaikenkattavan itsen muistaminen, joka on positiivinen asia. Näin saadaan mukaan myös Armo, joka päättää ihmisen aloittaman työn. Se kantaa hänet egon menneisyydestä Yliminän ikuiseen nykyhetkeen.

Lähde: The Notebooks of Paul Brunton