The Library
Jopa tähtien on kuoltava jonakin päivänä, väkivaltaisemmin ja dramaattisemmin kuin useimpien ihmisten, sillä myös ne ovat saman lain alaisia, jonka mukaan kaikella, jolla kerran on ollut alku, on oltava myös loppu.
6.9.1.7Ihmisen kaikkein sisin, hänen mystinen Yliminänsä, on hänen yhteytensä Jumalaan. Se ei muutu eikä kuole aikojen saatossa. Se on ikuinen.
6.9.1.14Kuuntele Tämä synkkä totuus on tunnusmerkki kaikille asioille ja olennoille: niiden on kadottava, ne ovat olemassa ohimenevästi, ja tässä absoluuttisessa mielessä ne ovat epätodellisia. Ne ilmenevät jonkin aikaa, vaikuttavat todellisilta ja tapahtumarikkailta, mutta ovatkin tosiasiassa pitkittyneitä harhoja. Jos tämä olisi koko totuus, tarina olisi kovin surullinen. Mutta näin ei ole. Se, mistä ne tulivat ja mihin ne palaavat, ei katoa. Se on Todellisuus, Tietoisuus, maailmankaikkeuden luoja, jonka osa olemme. Siitä versoaa jokaisessa elämässä tuo pieni kukka, joka on parhainta ja korkeinta meissä. Jos etsimme sitä ja löydämme sen, palaamme alkulähteillemme ja sellaisena emme katoa. Muodot kyllä katoavat lopuksi, mutta niin ei tapahdu olennolle niiden sisällä.
6.9.1.19Yhden uskomuksen mukaan kaikki loppuu kuolemaan. Mutta kuolla ja siirtyä toisenlaiseen tietoisuuteen on jotain aivan muuta. Tämä tapahtuu, kun elämänvoima hiipuu pois kehosta.
6.9.1.21Kuuntele Meidän tulisi olla iloisia siitä, ettemme elä ikuisesti, sillä se on pelottava ajatus. Jos kuolemaa ei olisi, elämämme kehon vankina jatkuisi äärettömiin kokeiltuamme vaikka mitä paljon lupaavaa, joka ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Ei, on hyvä että lopulta vapaudumme fyysisestä haudastamme, kuten Platon tätä tilaa kutsui, ja voimme nauttia arvokkaasta levosta, kunnes sukellamme takaisin seuraavaan ruumiillistumaan.
6.9.1.23Kuuntele Ihmisen kokemukset fyysisessä elämässä tuntuvat niin tosilta, kestäviltä ja läheisiltä, mutta kyse on kuitenkin vain lyhyestä episodista hänen kosmisen kiertokulkunsa äärettömästi pidemmässä aikavälissä.
6.9.1.25Kuuntele Filosofisen sisäisen työn tuloksena vapaudut kuoleman pelosta—oli kyse vanhuudessa saapuvan luonnollisen kuoleman tai esimerkiksi sodassa uhkaavan väkivaltaisen kuoleman pelko.
6.9.1.32Niin kauan kuin ihminen kuuntelee vain pienen egonsa ääntä ja jättää Yliminän äänen kuulematta ja tunnistamatta, kaikki hänen taitonsa ja varovaisuutensa auttavat häntä hyvin vähän, kun keho on lopulta jätettävä ja mielen on palattava omaan todelliseen ympäristöönsä.
6.9.1.35Kuuntele Tulee aika, jolloin järkevä ihminen tuntee intuitiivisesti tai tietää lääketieteeseen perustuen, että hän elää elämänsä viimeisiä aikoja ja hänen tulisi valmistautua kuolemaan. Tarvitaan varmasti yhä enemmän vetäytymistä maailmallisesta elämästä, jonka kiireet, halut, kiintymykset ja nautinnot on pikku hiljaa vaihdettava katumukseen, palveluun, rukoukseen, askeesiin ja hengelliseen keskittymiseen. On tullut aika palata kotiin.
6.9.1.37Kuuntele Jos näemme itsemme haurasluisina ja kuihtuneina vanhuksina ryppyisine kasvoineen ja harmaantuneine hiuksineen, voimme pitää sitä masentavana kokemuksena. Mutta kuten kaikissa muissakin elämän tilanteissa, asiaa voidaan tarkastella toisestakin näkökulmasta—vaikkapa korvauksena kärsimyksistämme. Tuo näkemys antaa meidän tehdä elämästämme tilinpäätöksen ja valmistautua seuraavaan jälleensyntymään niin, että osaamme paremmin tehdä itseämme koskevan tarpeellisen työn, kun se on ajankohtaista.
6.9.1.44Kuuntele Elämä on kuolemaan valmistautumista, kuten kuolema on valmistautumista uuteen elämään.
6.9.1.47Osa hänestä ei voi kuolla, ei siirtyä olemattomuuteen. Mutta tämä osa on hyvin syvällä sisimmässä. Viisaat löytävät sen ennen ruumiillista kuolemaa ja oppivat ankkuroimaan tietoisuutensa siihen. Muut kohtaavat sen jossain kuoleman jälkeisessä vaiheessa.
6.9.1.49Kuuntele Kun säädetty aika saapuu, ruumis hylätään, mutta mieli säilyy. Se käy läpi eri kokemuksia ja unohtaa ne vaipuessaan uneen. Jonkin ajan kuluttua se herää syvästi virkistäytyneenä. Silloin vanhat taipumukset elpyvät asteittain, ja mieli palaa tähän maailmaan uudessa kehossa ja uudessa ympäristössä.
6.9.1.51Kuuntele Koska Yliminä on ajasta riippumaton, se on sitä myös tapahtumien suhteen. Mitään ei tapahdu siinä tai sille.
6.9.1.53Kuolemassa tietoisuus muuttaa olotilaansa, mutta se ei siirry pelkkään tyhjyyteen eikä muutu tuhkaksi, kuten tapahtuu ruumiin aivoille. Ei, vaan tietoisuus jää jäljelle, koska se on ihmisen oikea olemus.
6.9.1.57Kuuntele ... Ei meidän tule pelätä tuhoutumista, sillä sitä ei tapahdu, vaan pikemminkin pahuutta itsessämme ja pahuuden jäljessä tulevaa tuskaa, joka seuraa ihmistä varjon lailla.
6.9.1.58,Kuuntele Kun joku on saavuttanut vapauden maallisen minänsä tarpeista ja tietämättömän minänsä haluista, hänen ei tarvitse palata tänne sen jälkeen, kun hän on siirtynyt kehottomaan tilaan.
6.9.1.60Jälleensyntymien välinen elämä on ensin unennäön kaltainen tila ja sen jälkeen syvää unta muistuttava jakso. Aiemmasta maanpäällisestä elämästä ei kuitenkaan jää muistikuvia, kun synnytään seuraavaan.
6.9.1.61Kuuntele Tavalliseen tapaan ymmärretyllä elämällä ja inkarnaatioiden välissä ilmentyvällä on se ero, että täällä meillä on kahden, nimittäin mentaalisen ja ilmiöiden maailman sekoitus, kun taas toisella puolen on olemassa vain ensin mainittu.
6.9.1.62Kuoltuamme siirrymme unennäön ja syvän unen vaiheiden läpi aivan samalla tapaa kuin eläessämme.
6.9.1.63Kun ymmärtää, mitä elämä ruumiissa tarkoittaa, tietää myös, mitä se on ilman ruumista, eli mitä kuolema on. Molemmat ovat olemassaoloa Mielessä, joka on niiden todellisuus.
6.9.1.64Kuuntele Elämän väliaikaisen unen taakse kätkeytyy kestävän todellisuuden maailma. Kaikki havahtuvat hereille kuoleman hetkellä, mutta vain harvat pystyvät vastustamaan välitöntä vaipumista astraaliuneen. Tähän pystyvät elämänsä aikana alemmalle itselleen kuolemaa tavoitelleet mystikot, he astuvat todellisuuteen.
6.9.1.66Kuuntele Jokainen tyydyttämättä jäänyt halu toimii houkuttelevana voimana, joka vetää meidät takaisin maan päälle jokaisen kuoleman jälkeen.
6.9.1.69Kuuntele Murheemme ovat pelkästään väliaikaisia, mutta hengelliset toiveemme sen sijaan säilyvät elämästä toiseen ja ovat siltana syntymien välillä.
6.9.1.73Kuuntele Unenkaltainen jatkumo kuoleman jälkeen ei ole arvotonta. Se muistuttaa jokaisen syntymää edeltävän jakson aikana elämän todellisesta tarkoituksesta.
6.9.1.75Kuuntele Niin vaikeita ovat maallisen elämän meille pakottamat opinkappaleet, niin kovia sen kärsimykset. Voimme siksi hyvin sanoa, ettei yhtään vähäisempää ole autuus, jota koemme sen jättäessämme tai jopa jo nyt mystisissä tiloissa.
6.9.1.77Miten lyhyt onkaan eläimen tarvitsema lepoaika syntymien välillä verrattuna siihen, mitä tarvitaan ihmiselämän jälkeen! Eläimellä se on vain kuukausia, ihmisellä enemmän kuin maanpäälliset elinvuodet.
6.9.1.79Ensimmäisessä kuolemassa jätämme ruumiin, seuraavassa kuolemassa egon. Mutta tämä ei ole vielä loppu. Yliminässä löydämme lopullisen olemuksemme.
6.9.1.82Kun elämä päättyy ja ihminen poistuu täältä niin kuin tuuli sammuttaa kynttilän, sitä seuraavat tapahtumat riippuvat kuolleen luonteesta, vallitsevasta tietoisuudesta, valmistautuneisuudesta ja viimeisistä ajatuksista.
6.9.1.83Olen ollut todistamassa joidenkin edistyneiden sielujen prosessia, kun he ovat siirtyneet toiseen tietoisuuden sfääriin, prosessia, jota kutsumme kuolemiseksi. He säteilivät ympärilleen mentaalista auringonvaloa niin, että vuoteen ääreen kerääntyneet läheiset tunsivat lohduttavan vastavoiman luonnolliselle inhimilliselle surulleen. Käsillä ollut totuus antoi heille jonkinlaisen vaikutelman siitä, että tämä yleismaailmallinen luonnollinen tapahtuma voi itse asiassa olla muutos valoisampaan, onnellisempaan ja vapaampaan olemassaoloon.
6.9.1.84Nimetön nuori lentäjä kirjoitti äidilleen juuri ennen kuolemaa taistelussa: ”En pelkää kuolemaa, tunnen vain outoa riemua.” Hänellä oli jotain enemmän kuin pelkkää rohkeutta. Ainakin hetken hän oli kehoon samaistumisen sijasta samaistunut mieleen.
6.9.1.85Kokelas, jonka ponnistukset sisäisen rauhan tavoittamiseksi ja yhteyden saavuttamiseksi yliminän kanssa tässä elämässä kohtalo ja olosuhteet ovat lannistaneet, voi vielä onnistua tavoitteessaan tehdessään kuolemaa. Kun tietoisuus lähtee kehosta, se yhdistyy yliminään.
6.9.1.86Jos tietoisuus ylipäänsä katoaa kuolemaksi kutsutussa muutostilassa, se on hyvin lyhytkestoista, yöuneen verrattavissa oleva tai sitäkin lyhyempi jakso. Monet täältä lähteneet eivät edes tiedä, mitä heille todella on tapahtunut, ja uskovat yhä olevansa fyysisesti elossa. Tämä johtuu siitä, että he mielestään näkevät muut, kuulevat äänet ja koskettavat kaikkea aineellista aivan kuten ennenkin. Kuitenkin nämä kokemukset ovat täysin aineettomia, ja ne koetaan tietoisessa mielessä ilman aivoja.
6.9.1.88Kuuntele Kuolema on suuri paljastaja. Sitä seuraavan yksityiskohtaisen mutta unen kaltaisen kokemuksen aikana jokaiselle näytetään, mitä hän on oikeasti tehnyt maanpäälliselle elämälleen, mitä hänen olisi pitänyt tehdä sille ja missä hän epäonnistui.
6.9.1.92Juuri silloin, kun elämä on nopeasti hiipumassa ja kuolema selvästi läsnä, kauan etsitty ja vain hetkellisesti koettu valaistumisen tila voi ilmetä ja olla mukana tapahtumassa.
6.9.1.94Kuolemisen prosessista voi tulla etsijälle kauan kestäneen hengellisen pyrkimyksen täyttymys …
6.9.1.95,Tietyllä hetkellä ihmisen kuollessa Yliminä ottaa haltuun koko prosessin kuten se tekee nukahtamisen hetkellä. Mutta jos ihminen takertuu haluamattaan, syvään juurtuneen tavan vuoksi, vähäisempään olemukseensa, hänet otetaan haltuun vain osittain. Muu jää hänen pienuutensa vangiksi.
6.9.1.96Kuuntele Ihmisen siirtyessä pois tästä elämästä mieli vetäytyy syvälle hänen olemuksensa keskukseen, jos karma tai tavoitteef, hänen kehitysasteensa eivät estä sitä.
6.9.1.99Olen nähnyt eräiden kuolevien tai juuri kuolleiden kasvoilla ilon ja sisäisen tyyneyden ilmeen, joka saa herkän katselijan vakuuttuneeksi niin sisäisestä olotilasta tuolla hetkellä kuin kuoleman jälkiseurauksestakin.
6.9.1.102Kuolemisen ja kehon jättämisen valtava tapahtuma ei keskeytä henkistä etsintääsi.
6.9.1.106On paradoksi, että kuoleman hetkellä koko ihmisen menneisyys automaattisesti herää eloon. Hänen on koettava kaikki uudelleen ja tällä kertaa toisesta näkökulmasta, koska egon itsekäs, puolueellinen ja vääristävä toiminta on poissa. Nyt hän näkee kaiken persoonattomasta ja neutraalista näkökulmasta. Toisin sanoen hän näkee tosiasiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat, hän näkee itsensä sellaisena kuin hän oikeasti on…
6.9.1.113,Kuuntele Olisi väärin sanoa, että kun kuoleman hetkellä näkee koko elämän kulkevan silmien edessä elokuvan tavoin, kyseessä olisi pelkästään kuolevan oman mielen tuottama kokemus … niille, joiden kanssa olemme olleet yhteydessä juuri päätökseen tulleen elämän aikana, jota kuvat koskevat. Oikeasti kyseessä on siirtyminen valheellisesta egosta todelliseen Itseen, henkilökohtaisesta persoonattomaan. Se on elämän kunkin episodin todellisen merkityksen tajuamista korkeammasta näkökulmasta.
6.9.1.114Ihmisen poistuessa tästä maailmasta hänen on luovuttava kaikesta omaisuudestaan. Kuolema ottaa häneltä yhtäkkiä pois kaiken fyysisen omaisuuden, oli se kuinka arvokasta tahansa, ja jopa kaikki ihmissuhteet, olivat ne kuinka rakkaita tahansa. Tämä on universaali ja ikuinen laki, joka on ollut ja tulee aina olemaan voimassa. Sitä ei voi millään tavalla huijata tai kumota. On kuitenkin joitakin ihmisiä, jotka harvinaisina tapauksina välttyvät tältä kaikkiselta erolta. Kyse on niistä, jotka maanpäällisen elämänsä aikana etsiessään löysivät kuolleen mestarin inspiroivan opin tai yhteyden elävään mestariin. Mestarin mentaalinen kuva nousee silmien eteen heidän viimeisinä hetkinään opastaen heidät turvallisesti kuolemanjälkeisen olemassaolon ensimmäisiin vaiheisiin ja selittäen heille tapahtuman, rauhoitellen heitä uusissa vieraissa olosuhteissa.
6.9.1.115Voimme surkutella typerää käyttäytymistämme ja katua virheitämme tai lihamme heikkoutta, kun taas tiettyinä kuolemisen hetkinä meillä on mahdollisuus kuolla viisaudessa ja rauhassa. Niin, tämä mahdollisuus on meille annettu, mutta siihen on tartuttava katse suunnattuna tiukasti korkeimpaan, mitä tiedämme.
6.9.1.120Kuuntele Kuolema voi avata korkeampia mahdollisuuksia ihmiselle, joka lähtee tästä olemassaolosta uskossa, luottaen Yliminään ja sitoutuen sen johdatukseen, takertumatta ruumiiseen, joka jätetään taakse.
6.9.1.121On parempi, että fyysisestä ruumiista poistuminen tapahtuu tietoisena kuin lääketokkurassa. Tämä koskee aivan erityisesti hengellisiä kokelaita. Mutta suurten kipujen vallitessa paikallispuudutus voisi olla miellyttävämpää.
6.9.1.122Useimmat havaitsevat vasta aivan viimeisinä päivinä tai tunteina tai minuutteina sen totuuden, että yhdenlaisen elämän jättäessä heidät ja heidän kehonsa toisenlainen on avautumassa heille.
6.9.1.123Kuoleman jo lähes saavuttua ihminen voi saada vahvistuksen uskolle, että vihkiytynyt näkee jumalansa, gurunsa tai pelastajansa ohjaavan hänen sielunsa korkeampaan maailmaan.
6.9.1.125Kuuntele Hukkumasta juuri ja juuri pelastetut ovat kertoneet, miten aika tuntui liukuvan taaksepäin ja he näkivät koko elämänsä alusta loppuun kuin elokuvassa. Tämä kokemus ei koske vain heitä. Se tapahtuu kaikille, jotka kulkevat kuoleman porttien läpi.
6.9.1.126Kuuntele Oppilas on sisäistänyt, että kehon kuolema on epäolennaista verrattuna tietoisuuteen, joka jatkaa elämää muuttumattomana itsessään. Mutta kuoleman temmatessa pois jonkun rakkaan, oppilaan uskoa koetellaan. Sellaisina aikoina hänen on muistettava, että rakas ihminen on oikeastaan siirtynyt korkeammalle elämän tasolle.
6.9.1.133Kuuntele … Rakastettu on nyt siirtynyt elämänpiiriin, jossa onni, autuus, lohtu ja lepo ovat sellaisia, joita voimme vain kuvitella mutta emme löytää täältä. Voit vakuuttua siitä, että rakastettu on todella paremmassa maailmassa, johon vain elämän hyvät puolet voivat vaikuttaa ja jossa rumat ja alhaiset asiat eivät voi koskaan saada sijaa. Tuona hetkenä voit parhaiten auttaa rakastavalla muistamisella meditaation ollessa syvimmillään …
6.9.1.137,Jos on ollut onni saada rakastava kumppani, ei saa hangoitella kohtaloa vastaan, kun menettää tämän toverin. Karma, joka toi heidät yhteen, on myös lujittanut suhteen. Mutta kaikki on vain väliaikaista. Oikeastaan mitään ei ole menetetty silloin, kun mielet ovat yhteydessä hiljaisuudessa. Jalo rakkaus ja kumppanuus ovat voima, joka houkuttelee heidät uudelleen yhteen jossain paikassa ja jonakin aikana. Monet tuntevat tämän sisimmässään.
6.9.1.141Kuuntele Kremaation puolesta voidaan esittää tarkka ja painokas vaatimus. Jos todella uskot sielun olevan todellinen minäsi tai jos jopa uskot, että kyky ajatella on ihmisen omin itse, kremaatiota ei voi vastustaa, päin vastoin sen hyväksyy täysin. Kuolleiden ruumiiden hautaaminen sopii vain niille, jotka uskovat, että kyky ajatella on kehon aivojen tuote, toisin sanoen materialisteille.
6.9.1.143Suosittelen kuolleiden ruumiiden hävittämistä krematoriossa. Kuoleman ja polttohautauksen välissä tulisi olla kolme päivää, koska tuo aika tarvitaan hengen täydelliseksi poistumiseksi ruumiista.
6.9.1.144… Järkevät hautajaiset olisivat täysin yksityiset. Järkevä hautajaisseremonia olisi edesmenneen muistotilaisuus, eikä ruumiin tarvitsisi olla lainkaan paikalla. Järkiperäinen ruumiin hävitys olisi kremaatio, ei hautaaminen. Yhteisön psyykkinen ja hengellinen terveys vaatii hautausmaiden lakkauttamista.
6.9.1.145,Kehon kuolema ei tarkoita mielen kuolemaa …
6.9.1.154,On olemassa näkyviä eläviä ihmisiä ja näkymättömiä. Kukaan ei koskaan katoa olemassaolosta tai tuhoudu tietoisuudesta ruumista lukuunottamatta.
6.9.1.176Kuuntele Kuolemattomuutta on kahta lajia (niin kauan kuin alempi minä hallitsee tietoisuutta): ensiksi on egon ”loputon” evoluutio, jonka aikana ego asteittain kehittyy monien ilmentymiensä kautta; toiseksi on ikuisen ja muuttumattoman Todellisen Itsen – Yliminän – todellinen kuolemattomuus, joka on aina edellisen perustana ja ylläpitää sitä.
6.9.1.181,... Epätasa-arvo ja epäoikeudenmukaisuus, jotka murehduttavat monia, saavat vastapainonsa ennemmin tai myöhemmin karman lain vaikutuksesta. Jokainen saa samalla mitalla kuin on antanut; niinpä maailmassa todella vallitsee oikeudenmukaisuus, vaikka päinvastainen vaikuttaisi olevan totta...
6.9.1.181,Kuuntele Jokainen säilyttää yksilöllisyytensä, kun kehoon samaistuminen tuhoutuu ja sen jälkeen …
6.9.1.181,... Meidän on ymmärrettävä, että taivas ja helvetti ovat syvällä sydämessä eivätkä paikkoja, joihin menemme…
6.9.1.182,Kuuntele Yksilö jää henkiin kuoleman jälkeen, mutta hän ei ole kuolematon. Lihallisen ruumiin kuoltua vielä elävä Itse tulee kerran syvemmän Itsen jättämäksi, joka odotti yhä löytämistään.
6.9.1.183Kuuntele Jos kuolema on palkinto, jonka saa olemisesta tässä tila-aikamaailmassa, ajaton ja ääretön maailma, jossa ei ole mitään täällä tai siellä, eikä sitten tai nyt, ei muutosta vaiheesta toiseen, edustaa myös kuolemattomuutta …
6.9.1.184,Näitä opetuksia tutkinut ihminen ei usko, että kuolema on hänen loppunsa, vaikka sen on oltava hänen kehonsa loppu. Hän pitää niin loogisena kuin biologisenakin totuutena sitä, että sisäinen persoona säilyy ja mieli jatkaa olemassaoloaan.
6.9.1.185Meissä oleva elämä siirtyy kuolemassa maailmankaikkeudessa olevaan elämään. Se on yhtä turvassa siellä kuin meissäkin. Se ei katoa mihinkään. Sitten se ilmenee uudelleen uudessa muodossa, uudessa kehossa.
6.9.1.187
23 tam 2017
21 hei 2012
12 jou 2016
23 hei 2011
6 tou 2019
26 elo 2016
2 tou 2018
22 tam 2015
20 tam 2015
15 huh 2015
31 tou 2023
3 maa 2012
29 tou 2011
19 jou 2023
8 elo 2013
22 kes 2011
26 elo 2022
23 mar 2016
5 elo 2024
10 elo 2023
16 tou 2014
2 huh 2012
14 kes 2014
9 lok 2011
31 jou 2013
21 tam 2024
8 maa 2019
16 elo 2017
5 elo 2017
31 elo 2017
31 maa 2023
26 mar 2010
28 mar 2012
20 tou 2018
3 tam 2011
21 huh 2019
9 elo 2011
23 hel 2023
22 maa 2019
22 maa 2021
31 lok 2016
13 elo 2018
30 kes 2024
20 mar 2011
4 huh 2011
19 tou 2023
6 hei 2020
16 syy 2015
27 lok 2015
31 jou 2015
17 tam 2023
13 hel 2014
17 lok 2024
14 kes 2022
14 hei 2024
21 syy 2021
2 mar 2013
12 tam 2011
14 tou 2016
19 kes 2024
10 elo 2012
29 tou 2016
8 elo 2021
3 jou 2017
31 tou 2017
The notebooks are copyright © 1984-1989 The Paul Brunton Philosophic Foundation
This site is run by Paul Brunton-stiftelsen · info@paulbruntondailynote.se