The Library
Ongelmamme on, että käsityksemme siitä, mistä todellisuus koostuu, on virheellisesti rajoittunut viiden aistin muodostamaan maailmaan. Sen surullisena seurauksena keksimme tukuttain eri tapoja onnen etsimiseen saavuttamatta sitä koskaan.
13.21.1.3Kuuntele Antavatko aistit mitään todellista tietoa mielesi ulkopuolella olevasta maailmasta? Eikö ole pikemminkin niin, että aistihavaintosi maailmasta ovat vain mielesi sisäisiä ideoita ja ettet saa täyttä varmuutta minkään olemassaolosta näiden ideoiden taustalla?
13.21.1.7Kuuntele Kun näet jotain, tulet tietoiseksi kahdesta kuvasta, jotka muodostuvat kahden silmäsi herkille kuperille verkkokalvoille. Konkreettisen kohteen sijasta et tiedä suoraan muuta kuin nuo heijastuneet kuvat, ja se on kaikki mitä näet. Koko maailma, jossa elät ja liikut, on totta tosiaan vain heijastusta!
13.21.1.15Kuuntele Oikea näkemisen, kuulemisen tai tuntemisen voima ei majaile kehossa. Syvälle porautuva puolueeton analyysi aistimusten fysiologiasta osoittaa, että tämä voima majailee mielessä.
13.21.1.23Kuuntele Maailmankaikkeuden luonteen ääretön monipuolisuus ei koskaan saavuta ihmisen aisteja täydellisesti. Vika ei ole aisteissa. Ne eivät vain pysty ottamaan vastaan enempää kuin rajallisen määrän havaintoja. Aistimaailman ylä- ja alapuolella on lukematon määrä eri värähtelyjä. Ja sittenkin olemme niin tyhmänrohkeita, että väitämme kokemusmaailmamme, ainoan tuntemamme, olevan todellisen ja kaikkien muiden vain mielikuvitusta!
13.21.1.29Kuuntele Kehon aistimet kertovat meille ympäristössämme olevien asioiden luonteesta ja laadusta. Mutta ilman mieltä mikään kerrottu ei tulisi tiedostetuksi. Tämän voi todistaa helposti. Kun mielemme vetäytyy etäälle aistimista kuten syvässä mietiskelyssä tai koko huomiomme vievässä muistossa, vieraannumme ympäristöstä emmekä juuri huomaa siinä olevia asioita. Toisin sanoen aistimme loppujen lopuksi vain sen, minkä mieli aistii.
13.21.1.36Kuuntele Koska viisi aistiamme ovat vain mielen käyttämiä apuvälineitä, ne eivät tiedä ulkopuolisesta maailmasta mitään. Siitä ei tiedä älykään, koska se ainoastaan toisintaa kuvan, joka perustuu aistien aikaansaamaan kokonaishavaintoon. Aistit ja äly eivät pysty toimimaan omaehtoisesti. Molempien taustalla on Tietoisuuden periaate, jolle aiemmin mainitut ovat vain välittäjiä. Vasta tietoisuus tekee ylipäätään maailmasta tietoisena olon mahdolliseksi. Se on kuin aurinko, joka valollaan paljastaa kaiken olemassaolon.
13.21.1.56Kuuntele Mieli on oma todellisuutensa: se ei tarvitse mitään raaka-ainetta, josta se voisi jalostaa itsensä.
13.21.1.71Kuuntele Tietoisuus on oikeasti olemassa, kun taas asiat, jotka se tuo meille tiettäviksi ovat läsnä vain silloin, kun ne havaitaan, tunnetaan, kuullaan tai muuten aistitaan yhden tai useamman aistimen välityksellä. Tietoisuus itse on aina sama, muuttumaton, ominaisuutemme, jossa ajatukset ja fyysiset kohteet ilmenevät ja josta ne myös häviävät.
13.21.1.78Kuuntele Kiirehtiessään vakuuttamaan, että mieli on vain lihallisten aivojen toimintaa, he käyttävät juuri mieltä, jonka olemassaolo, vaikkakin huomaamatta ja huomiotta jäänyt, nimenomaan on edellytys tämän väitteen esittämiselle.
13.21.1.117Kuuntele Kukaan anatomian asiantuntija ei voi löytää mistään fyysisten aivojen kohdasta sitä, mikä luo ajatuksen, vaikka hän saattaa löytää olosuhteita, jotka estävät ajattelua tai vääristävät tai heikentävät sitä. Tämä johtuu siitä, että tietoisuuden periaate on olemassa jo ennen fyysisen kehon olemassaoloa, samoin kuin se on olemassa sen elämän aikana ja vielä sen kuoltuakin.
13.21.1.119Kuuntele
28 lok 2014
7 kes 2016
19 mar 2014
12 syy 2016
19 tou 2016
4 maa 2016
20 lok 2015
7 jou 2015
27 syy 2015
12 kes 2016
10 jou 2015
The notebooks are copyright © 1984-1989 The Paul Brunton Philosophic Foundation
This site is run by Paul Brunton-stiftelsen · info@paulbruntondailynote.se